Viimeksi kirjoitinkin kai tiistaina. Silloin odotin pääsyä voice massageen. No pääsin, mutta olipahan superjumi hartioissa ja purukalustossa sen jälkeen. Sen ohella tai siitä johtuen iski kammottava päänsärky perjantai-iltapäivänä eikä meinannut loppua tulla. Oikeastaan vasta tänään kun kävin taas kuntosalilla, niin olotila on palautunut suht normaaliksi. Taidan kohta tulla riippuvaiseksi punttiliikunnasta! Se vaan tuntuu niin hyvältä jälkeenpäin. Treenin aikana on mukava miettiä kaikkea ihan itsekseen ja hiljaa. Onhan se tavallaan hassua, kun kaikki ovat vaan hiljaa ja harjoittelevat, tai no onhan monilla kuulokkeet korvissa. Minä tykkään siitä hiljaisuudesta.
Voi kun ulkona on valoisaa. On ihan älytöntä ajatella, että kohta alkaa kesäkuu ja sen myötä loma. Siihen valmistautuu vuosi vuodelta huonommin.
Mitäs menneellä viikolla? Ratsastus sujui keskiviikkona melko mukavasti, vaikka ongelmiakin taas oli. Onneksi polle oli yhteistyöhaluinen ja minäkin yritin tsempata laukoissa. Oli mukava ratsastaa ulkona!
Torstai oli kiva päivä. Ötököiden saalistaminen oli innostavaa ja mikroskooppitutkimukset erittäin kiinnostavia. Onneksi kuitenkin näemme maailman tällaisena tavallisen kokoisena, yleensä. Tuli muuten käyttäydyttyä melko huonosti ja rähjättyä taas viattomalle luontokappaleelle. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin taisin nolata itseni oikein perusteellisesti, mutta minkäs teet. Jos on pesunkestävä pöljä, niin on, ei se siitä muuksi muutu. Eikä myöskään tule opittua mitään, edes kantapään kautta...no - maailma näyttää pyörivän radallaan aivan niin kuin ennenkin, joten mitäs pienistä.
Hieronta oli jumalaisen rentouttavaa. Miten tunti voi vierähtää muka niin nopeasti kuin silloin? Vaivuin lähes nirvanaan. Harmi vaan, että lähete on vielä kadoksissa, mutta kaipa sekin vielä löytyy. Siis torstaina oli vielä taivaallinen olotila, mutta tunnelma muuttui päänsäryn mukana tyystin viikonlopuksi. Itku pitkästä ilosta tai jotain sellaista.
Jos kerrankin menisi aikaisin nukkumaan, vaikka taivas onkin vielä heleän vaalea pohjoisessa. Ai niin, minun päätöksilläni ei ole näköjään mitään virkaa. Olen nyt menossa Sarekin reissulle heinäkuun lopussa, vaikka niin pyhästi päätin, että EI tänä kesänä. Kaiman ehdotuksesta ollaan kuitenkin lähdössä vuorikiipeilyä opettelemaan - pitäiskö itkeä vai nauraa? JOS reissu nyt toteutuu. Ja sitä ennen fillaroimaan saaristoon ja vaeltamaan Pyreneille, jos kaikki sujuu toiveiden mukaan =).
Tykästyin niin kovasti POTF:n musaan, että ostin Sign of Life-cd:n. Harvinainen levy, kun pitää sisällään monta hyvää biisiä. Yleensähän niitä on vain yksi tai kaksi koko levyllä. Suosikit ovat Seek You Out ja erityisesti Shallow. Että ne kuulostaa hyvältä!
Adios amigos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti