Kesä ja loma!

Vuoden työt taas takana ja nyt saa huilata - ihanaa! Tänä vuonna olen paremmin onnistunut laskeutumaan lomalle, ottamaan vähän rennommin viimeisenä viikkona, vaikka kiirettä ja työtä riitti vielä sillekin. Harrastuksia unohtamatta.

Iso möttiäinen tuossa oli pyrkimässä sisälle. Aikamoinen!

Eilen kävin Koivuniemen herran luona Linnaisissa ja kääräisin pikku vihdan mukaani. Metsässä kuului kirkas linnunlaulu ja suloinen lämpö kätki sisäänsä vihreydessä kulkijan. Oikein sai muistella ja taas kokea, miltä kesä tuntuu, maistuu, tuoksuu... hyvältä ja kauniilta. Illalla vielä askartelin pikkukulkijoille perhostervehdyksiä.

Päätöspäivät ovat jollain tavalla hyvin kauniita ja hyvin haikeita. Minulla tunteet nousevat pintaan vasta jälkimaininkien mukana.

Illalla kevätjuhliin. Kesäjuhliin? Varjossa on +24 ja taivas pilvetön. Kiva alku lomalle!

Viikonlopun jälkeen

Yhdet hautajaiset, yksi jumalanpalvelus ja yksi konsertti. Paljon arvioita. Väsymys. Outous lähestyvän loman johdosta. Ihana kevätsää! Vieläkin + 19, vaikka kello on kohta puoli kymmenen!

Perjantai taas

Onpa vierähtänyt tovi jos toinenkin viime rupeamasta. Kaikenlaista mielenkiintoista on sattunut ja paljon tapahtumia mahtunut tähän aikaväliin.

Nyt on tietysti juuri aivan tajuton väsymystila, superuuvutus. Se taas johtuu viime yön valvomisesta. Valvominen puolestaan on seurausta siitä, että käytin eilisen päivän lähinnä lentolippujen metsästämiseen ja varaamiseen, enkä suinkaan muutamaan työtehtävään, jotka oli määrä saada tehdyksi loppuun täksi perjantaiksi. No hommat tulivat valmiiksi, tunteja liian vähän nukutuksi ja lentoliput ostetuiksi!

Olen siis lähdössä kaimani kanssa Italian Alpeille Dolomiiteille heinäkuun ekalla viikolla. Jes! Sitten vaeltamaan ja kiipeämään! Lennämme Venetsiaan, johon hyvällä tuurilla ehdimme luoda pikku katsauksen ennen paluutamme. Viime käynnistä onkin jo aikaa, se oli nimittäin kesällä 1983.

Pehkut odottavat vastustamattomasti, pakko mennä.

Melkein jo nukahdin

Päivä ja viikko takana. Ihana nähdä alaisten into eläimistä. Sää on ollut upea, aurinko helottanut kirkkaalta, joskin tuuliselta taivaalta. Tennis, varsinkin jälkimmäinen tunneista, sujui tavallista paremmin. Kiva lyödä kovia lyöntejä ja huomata niiden pysyvän kentässä. Vanhanakin voi vielä oppia!

Aamulla sain tekstiviestin siskoltani. (Kummi) tätini puoliso oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen torstaiaamuna. Mies oli saanut itselleen rauhan omien sanojensa mukaan. Se oli lohdullista kuulla. Samassa tekstiviestissä oli tieto, että isäni oli mennyt tänään sairaalaan melanooman poiston vuoksi. Siis se oli sittenkin ihosyöpää. Eilen viimeksi juteltiin, mutta ei hän maininnut sanallakaan asiasta. Toivottavasti kaikki saatiin pois.

Poika kävi pääsykokeissa valtakunnan toisella kolkalla. Toivottavasti onnistaa! Äitienpäivää viettänen lapsien kanssa, sehän on sopivaa. Puoliso lähti oman äitinsä luokse. Äidit ovat varmaan läheisimpiä ihmisiä isien ohella. Onneksi olen saanut pitää kauan molemmat.

Omassa elämässäni olen saanut kokea suurta vapautta Tukholman-matkani jälkeen. En oikeastaan käsitä, mistä se voi johtua, mutta jokin vain on muuttunut sen jälkeen. Ei siellä edes mitään ihmeellistä tapahtunut, paitsi se sängyn putoaminen jalkani päälle - siitä huolimatta olen jotenkin saanut uutta perspektiiviä elämääni. Ehkä laulamisella oli eheyttävä vaikutus elämään? Tai pieni etäisyys teki hyvää?

Nyt pienet unet tekisivät tosi hyvää. Varmaan parempi painua pehkuihin kuin nukahtaa työpöydän ääreen!

Uuh...

Ihan loppu-fiilis. Miten voi olla näin totaalisen väsynyt? Odotan lomaa. On niin kuormittunut olo, että ei uskoisi todeksi. Työelämä syö elinvoimaa. Miksen ole pystynyt sopeutumaan paremmin? Liioittelenko vain vastuksia? Kun on väsynyt, niin silloin pienetkin vastoinkäymiset alkavat tuntua suurilta. Todella tyhmää!

Vappu

Vappu ja kaunis keväinen päivä aurinkoineen ja linnunlauluineen. Ihanaa, kun on vapaata. Voi vaan olla eikä tarvitse tehdä pakolla yhtään mitään. Vappulounas oli herkullinen ja vielä olisi vuorossa Raza ja donitsit!