Näin se aika taas on mennyt - long time, no see. Nyt moon kipeenä. Piti lähteä Zelloon leffaan Australiaa katsomaan, mutta kuinkas kävikään: rutiinilämpömittaus (lintu/influenssakontrollin takia) osoittikin yhtäkkiä 37,8 astetta plussan puolella. Ja kyse ei siis ole fahrenheiteista... Enkä todellakaan usko, että syy on rokotteen.
Siis mitään leffaa lähden katsomaan, paitsi kotona nauhalta Mount Everestin lääkäriasemaa ja Järki ja tunteet -sarjan ekaa osaa. Siis sohvaan vaan.
Olin pelaamassa kaksi tuntia tennistä sen lisäksi, että päivällä vietin pari tuntia ulkona luistinten päällä ja luistimien nauhoja solmien. Vikan tennistunnin aikana sydän alkoi läpättää ihan kohtuullisesti ja yskittikin aina tämän tästä. Coldplay lohduttakoon nousevaa kuumeista oloani. =)
Eipä ihme, että on tässä viime aikoina ollut aika väsynyt ja puolikuntoinen olo.
perjantai 30. tammikuuta 2009
keskiviikko 14. tammikuuta 2009
torstai 8. tammikuuta 2009
Loma loppuu, arki alkaa
Kaikki hyvä päättyy aikanaan, niin kuin esimerkiksi loma. Aamuinen heräämisankeus alkaa yhtä suurella varmuudella kuin loma loppuu. Valvominen myöhään on finito. (Nythän en valvo myöhään...)
Sain uuden annoksen lintu- tai lumeinfluenssaseerumia. Jotain tököttiä kuitenkin, mikä saa olkavarren kipuilemaan ja vilunväristykset kulkemaan selkäpiissä. Tällä kertaa rokotus nippasi vähän inhottavammin, mutta ei se onneksi ridausta estänyt. Koneilla olikin vauhtia kavioissa illan tunnilla, virtaa piisasi kelvollisesti. Kylmyys saa hepat liikkeelle, mutta ratsastajat kankeiksi. Vilusta ja varuillaanolosta.
Pakkasta on tällä hetkellä -15 ja taivas selkeä ja tähtinen. Kylmää, hrh. Miten se vilu jääkin viipymään koko kroppaan pitkäksi ajaksi, ei lähde pois eikä lämpiä? Voisin kuvitella kaivautuvani kymmenen täkin alle - vasta sitten tulisi lämmin. Sitten kun oikein vilu käy ytimeen asti, niin alan muistella viime kesän kiipeilyreissua. Makuupussissa oli TODELLA kylmä! Pakko oli kääriytyä avaruuslakanan sisälle, hyi sitä värjöttämistä.
Suihkussa on myös mukava muistella tunturipurojen viileyttä. Osaan arvostaa kuumaa vettä ja sitä, että se valuu suloisena ja sopivan lämpimänä ihoa vasten. Toista se vaan oli seistä kirpeän neliasteisessa ja iloisesti solisevassa sulamisvedessä - siinä sielu, ruumis ja tahto karaistuivat, pakon edessä tietenkin. Ja kuvitella, paluumatkalla teltalle astuin lisäksi tunturiampiaisen päälle. Pitikin osua, ajatteli varmaan amppari yhtä lailla kuin minäkin.
Tänään katsoin Fringeä nauhalta. Oli aika lost, mutta niinhän se olikin! Sarjoja pöljimmästä päästä, mutta tulipa katottua!
Sain uuden annoksen lintu- tai lumeinfluenssaseerumia. Jotain tököttiä kuitenkin, mikä saa olkavarren kipuilemaan ja vilunväristykset kulkemaan selkäpiissä. Tällä kertaa rokotus nippasi vähän inhottavammin, mutta ei se onneksi ridausta estänyt. Koneilla olikin vauhtia kavioissa illan tunnilla, virtaa piisasi kelvollisesti. Kylmyys saa hepat liikkeelle, mutta ratsastajat kankeiksi. Vilusta ja varuillaanolosta.
Pakkasta on tällä hetkellä -15 ja taivas selkeä ja tähtinen. Kylmää, hrh. Miten se vilu jääkin viipymään koko kroppaan pitkäksi ajaksi, ei lähde pois eikä lämpiä? Voisin kuvitella kaivautuvani kymmenen täkin alle - vasta sitten tulisi lämmin. Sitten kun oikein vilu käy ytimeen asti, niin alan muistella viime kesän kiipeilyreissua. Makuupussissa oli TODELLA kylmä! Pakko oli kääriytyä avaruuslakanan sisälle, hyi sitä värjöttämistä.
Suihkussa on myös mukava muistella tunturipurojen viileyttä. Osaan arvostaa kuumaa vettä ja sitä, että se valuu suloisena ja sopivan lämpimänä ihoa vasten. Toista se vaan oli seistä kirpeän neliasteisessa ja iloisesti solisevassa sulamisvedessä - siinä sielu, ruumis ja tahto karaistuivat, pakon edessä tietenkin. Ja kuvitella, paluumatkalla teltalle astuin lisäksi tunturiampiaisen päälle. Pitikin osua, ajatteli varmaan amppari yhtä lailla kuin minäkin.
Tänään katsoin Fringeä nauhalta. Oli aika lost, mutta niinhän se olikin! Sarjoja pöljimmästä päästä, mutta tulipa katottua!
torstai 1. tammikuuta 2009
Ensimmäinen nollaysi
Nu niin, uuden vuoden ihka ensimmäinen kirjoitus lähtee tästä! On ollut mahtavan upea päivä, pakkasta kymmenisen astetta ja aurinko on paistanut ja tuonut valoa elämään. Auringonpaiste on todellakin eri näköistä kuin ennen joulua. Tässä on sellaista uuden odotusta, talven keltaista ja kirkasta valoa. Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, että ennen joulua aurinkoa ei edes paljon näkynyt...
Tänään oli ohjelmassa päiväkävely ja valokuvien napsiminen. Ihmiset tallustivat, hyppelivät, luistelivat ja jopa pyöräilivät järvenjäällä. Välillä jää vonkui ja rasahteli voimakkaasti. Pelottavaa! Minä en ole vesi-/jääihmisiä, vaan kelpo maakrapu. Kun laiturilla hyppeli, koko jääkansi kuulemma notkui ja taipui pitkälle selälle päin. Olisi ollut hienoa nähdä se, mutta itse seisoin laiturilla - en tosin hypellyt. Kun yksi mies heitti jääkalikan jäätä pitkin, se liukui ja liukui ja liukui varmaan kolmesataa metriä eteenpäin. Kitkaa ei ole paljoakaan.
Uusi vuosi vaihtui perinteisen rauhallisesti. Saunomista, syömistä ja ilotulitusten seuraamista sekä kirjan lukemista. Joulun jälkeen ollaan lähinnä istuttu nenä kirjassa kiinni. Marklund, Larsson ja Rowling - siinä suosituimmat kynäilijät.
Reilun kaupan kuohuviini Raza Argentiinasta on tosi reilua. Ei tule edes päänsärkyä, määrästä riippumatta! Suosittelen. Hyvä hinta-maku-laatusuhde.
Nyt on taas pimeää, vain jouluvalot ja katulamput loistavat tumman maiseman keskeltä.
Polvi on muuten tosi kipeä, olisi pitänyt heti lakata juoksemasta silloin maanantaina, kun alkoi tuntea kipua. Saas nähdä, pystyntkö huomenna pelaamaan edes tennistä?
Tänään oli ohjelmassa päiväkävely ja valokuvien napsiminen. Ihmiset tallustivat, hyppelivät, luistelivat ja jopa pyöräilivät järvenjäällä. Välillä jää vonkui ja rasahteli voimakkaasti. Pelottavaa! Minä en ole vesi-/jääihmisiä, vaan kelpo maakrapu. Kun laiturilla hyppeli, koko jääkansi kuulemma notkui ja taipui pitkälle selälle päin. Olisi ollut hienoa nähdä se, mutta itse seisoin laiturilla - en tosin hypellyt. Kun yksi mies heitti jääkalikan jäätä pitkin, se liukui ja liukui ja liukui varmaan kolmesataa metriä eteenpäin. Kitkaa ei ole paljoakaan.
Uusi vuosi vaihtui perinteisen rauhallisesti. Saunomista, syömistä ja ilotulitusten seuraamista sekä kirjan lukemista. Joulun jälkeen ollaan lähinnä istuttu nenä kirjassa kiinni. Marklund, Larsson ja Rowling - siinä suosituimmat kynäilijät.
Reilun kaupan kuohuviini Raza Argentiinasta on tosi reilua. Ei tule edes päänsärkyä, määrästä riippumatta! Suosittelen. Hyvä hinta-maku-laatusuhde.
Nyt on taas pimeää, vain jouluvalot ja katulamput loistavat tumman maiseman keskeltä.
Polvi on muuten tosi kipeä, olisi pitänyt heti lakata juoksemasta silloin maanantaina, kun alkoi tuntea kipua. Saas nähdä, pystyntkö huomenna pelaamaan edes tennistä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)