Nu niin, uuden vuoden ihka ensimmäinen kirjoitus lähtee tästä! On ollut mahtavan upea päivä, pakkasta kymmenisen astetta ja aurinko on paistanut ja tuonut valoa elämään. Auringonpaiste on todellakin eri näköistä kuin ennen joulua. Tässä on sellaista uuden odotusta, talven keltaista ja kirkasta valoa. Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, että ennen joulua aurinkoa ei edes paljon näkynyt...
Tänään oli ohjelmassa päiväkävely ja valokuvien napsiminen. Ihmiset tallustivat, hyppelivät, luistelivat ja jopa pyöräilivät järvenjäällä. Välillä jää vonkui ja rasahteli voimakkaasti. Pelottavaa! Minä en ole vesi-/jääihmisiä, vaan kelpo maakrapu. Kun laiturilla hyppeli, koko jääkansi kuulemma notkui ja taipui pitkälle selälle päin. Olisi ollut hienoa nähdä se, mutta itse seisoin laiturilla - en tosin hypellyt. Kun yksi mies heitti jääkalikan jäätä pitkin, se liukui ja liukui ja liukui varmaan kolmesataa metriä eteenpäin. Kitkaa ei ole paljoakaan.
Uusi vuosi vaihtui perinteisen rauhallisesti. Saunomista, syömistä ja ilotulitusten seuraamista sekä kirjan lukemista. Joulun jälkeen ollaan lähinnä istuttu nenä kirjassa kiinni. Marklund, Larsson ja Rowling - siinä suosituimmat kynäilijät.
Reilun kaupan kuohuviini Raza Argentiinasta on tosi reilua. Ei tule edes päänsärkyä, määrästä riippumatta! Suosittelen. Hyvä hinta-maku-laatusuhde.
Nyt on taas pimeää, vain jouluvalot ja katulamput loistavat tumman maiseman keskeltä.
Polvi on muuten tosi kipeä, olisi pitänyt heti lakata juoksemasta silloin maanantaina, kun alkoi tuntea kipua. Saas nähdä, pystyntkö huomenna pelaamaan edes tennistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti