No niin, nyt taas saamarin tunarit on päästetty kaukaloon ja tulosta syntyy; Kanada johtaa 2-1. Eilen oli jännittävä matsi USA:ta vastaan, mutta meni turhan myöhäiseen. Juoksulenkkikin sitä ennen oli mennyt myöhälle, kun uni pakeni silmistä normaaliin nukkumaanmenoaikaan. Ehkä kuohuviinillä, donitseilla ja tiikerikakullakin oli osuutensa asiassa. Lenkkikaveri oli saanut unen päästä kiinni vasta puoli viiden maissa yöllä. Tehokkaat adrenaliinit!
Tänään oli siedettävä päivä duunissa - ei suurempia takaiskuja, vaikka maanantait ovatkin yleensä vaikeita ainakin itselle. Kotiin tultuani oli tarkoitus torkahtaa tuossa kuuden maissa, mutta toisin kävi. Kello näytti varttia vaille yhdeksää herätessäni. Oli täysin pöllähtänyt olo, koska olin nähnyt vilkkaita ja omituisia unia. Olin mm. lumilautaillut yhden työkaverin kanssa todella jyrkästä rinteestä (en siis todellakaan osaa lautailla), tosin suurin osa lumesta oli jo sulanut ja rinne päättyi hiekkaiselle betonialustalle jonkin rakennuksen pihalle. Ja suksien siteet eivät meinanneet mennä kiinni, vaikka siis oikeasti lautailin. Olin myös saanut ystäviltä pari kirjettä, joiden lukemista innolla odotin, mutta jotka olin unohtanut aiemmin. Yhdelle amerikkalaiselle vieraalle piti laittaa ruokaa sen jälkeen, kun se oli saunonut - ja mitä kaikkea. Valvetilassa koetut asiat asiat sekoittuvat aika villisti alitajunnassa.
Ei tuota Kanada-peliä jaksa seurata. Viime torstaisen Lostin voisi katsoa, mutta lätkäkanavaa on vaikea ohittaa.
Onpahan kylmä päivä, enää nelisen astetta mittarissa. Aurinko paistoi, mutta tuuli oli kova. Nyt taivaalla näkyy leveähkö uusikuu, kalpea valosirppi ja tähdetkin varmaan hohtavat tummaa avaruutta vasten. Pohjoistaivaalla säilyy vielä auringonlaskun kajo tumma metsänraja taustanaan. Toukokuussa usein unohtaa, että kyseessä ovat jo vuoden valoisimmat ajat. Aurinko nousee aikaisin, jaksaispa itsekin.
Sain sen brittikirjani loppuun eilen. Siinä oli yksi mielenkiintoinen kuvaileva lause: "...tunteet syöksähtelivät yhä ympärilläni kuin levottomat kalat." Aika hyvin ilmaistu. Harmi, kun kirja loppui, se oli oikein hyväntuulinen.
Lätkämatsissa ei käy hyvin Suomen pojille. Vaikka yleensä olenkin optimisti, niin niin yltiöoptimisti minäkään en ole, että uskoisin Suomen nousuun tänään. Ei kai niitä kaikkia pelejä tarvitse tai edes voi voittaa?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti