Harvoin olen tähän aikaan hereillä, mutta kohta suuntaan lentoasemalle. No ei, en lähde itse matkalle. Pilvet nousevan auringon yläpuolella värjäytyvät hennon vaalean violeteiksi, ympärillään kullankeltaiset reunukset. Pastellia ja vastavärit - kaunista! Hetkessä on häivähdys kesäaamua...
Ensimmäinen lentokone alkoi näköjään kilpailla linnunlaulun kanssa. Voi arvata, kumpaa mieluummin kuuntelisin.
Eilen illalla myöhään katsoin vielä Erämaan armoille -leffan. Itku tuli lopussa. Pitikö niinkin käydä? Eikä se ollut ihan satua. No, se tyyppi valitsi ison osan kohtalostaan, vaikkei tietenkään loppuratkaisua.
1 kommentti:
"Pilvet nousevan auringon yläpuolella värjäytyvät hennon vaalean violeteiksi, ympärillään kullankeltaiset reunukset. Pastellia ja vastavärit - kaunista! Hetkessä on häivähdys kesäaamua..."
Jotain todella kaunista ilmaisussasi Outza! Keveyttä, ilmavuutta... Sanat itsessään jo voivat olla kuin lento... tai matka jonnekin. Aistin sanojesi kautta tuon aamun kokemuksesi.
Lähetä kommentti