Huh, mikä päivä. Pinna jotenkin kireällä. Aamu alkoi jo kehnosti, kun nukuin liian pitkään. Tai oikeastaan nukuin aivan liian vähän yön aikana ja senkin huonosti... Tyyny on epäsopiva tai jotain. Ja kaiken kukkuraksi näin unta, että juttelin Chris Martinin kanssa jossain kylppärin käytävällä ja kysyin siltä englanniksi, mitä hän tekisi nyt, jollei hänestä olisi tullut muusikkoa. Joopa joo, olenkohan kuunnellut Coldplayta jo hieman liikaa? Mutta tämä musiikki on kyllä hyvää, en kyllästy siihen ollenkaan. - Sitten oli tietysti vielä bad hair & wrong clothes day...
Enivei, olin juoksemassa normilenkin tässä iltamyöhällä. Odotanpa vaan sitä aikaa, kun pääsee juoksemaan niin, ettei tarvitse varoa jokaista tai joka toista askelta lumen ja jään peittämällä pientareella. Kalorien kulutusta lisäsi vielä pyykkien kuivumaan ripustaminen lenkin jälkeen. Inhoan sitä puuhaa edelleenkin. Lattioitten peseminenkin on kivampaa...
Eilen olin hiihtämässä ja olipa todella mukavaa. 11 km hurahti tuosta vaan, ainakin melkein. Alamäet erityisen hyvin! No okei, polvea alkoi kyllä sattua, mutta milloinkas sitä ei sattuisi urheillessa? Hiihtämisessä on kivaa sekin, että vastaantulijat ja muut kanssahiihtäjät ovat yleensä todella reipasta porukkaa. Lähes kaikki hymyilevät - ainakin jos aurinko paistaa - ja ovat terveen punaposkisia ja ystävällisen näköisiä. Hirmuhiihtäjät ovat sitten erikseen, mutta antaa heidän olla ja nauttia menostaan. Itsellekin tulee hiihtäessä sellainen kansakouluaikainen fiilis, että tässä sitä mennään metsässä ladulla ja suksi liukuu riemurinnoin, melkein hurmoksellinen tunne! Noo, itse asiassa facebook ilmoitti, että todellinen ikäni on 36 vuotta, joten ehkä se johtuu myös siitä tämä lapsellinen, satunnainen hiihtointoiluni. =)
Voinkin ryhtyä kysyttäessä mainitsemaan, että olen vähän päälle kolmikymppinen, ainakin FB:n mukaan. Aatella, olen El'Inaakin nuorempi - hehehe...
Mutta itse asiaan: olen älyttömän huono häviäjä. Jos joku toinen saa sen, mitä minä tosin en tarvitse, mutta kovasti haluaisin, niin heti iskee kamala kateus. Sitten sen yli pitää vaan jotenkin yrittää päästä. Ei ole paljon kehumista omassa kehityksessä ihmisyyden polulla. Takapakkeja tulee roppakaupalla. Työelämässä olen jumittunut epämukavuusalueelle, ties jo kuinka pitkäksi aikaa. Tässä sitä silti vaan porskutetaan päivä kerrallaan, pienin askelin edeten. Luonteessa olisi kyllä hiomista. Tänäänkin olen rähjännyt pomolle, välillisesti myös työkavereille ja erityisesti alaisille. Sitten taas tekisi mieli olla pahoillaan omasta käytöksestään, plaah, mutta kuka sellaistakaan jaksaa?
Reign of Love... soittelee suosikkibändini. Onpa kaunista, virtaavaa ja pulppuilevaa.
Nyt voisi olla fiksua painua pehkuihin, mutta pakko on mainita vielä säätietoja: koko päivän on satanut lunta ja ollut pari astetta pakkasta. Eilen oli ihanan upea kevätpäivä ja auringonpaiste, mutta tänään talvi näyttää saaneen taas roimasti jatkoaikaa. Uskoisko, että muutaman viikon päästä alkaa kesäaika? En minä ainakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti