Kesäaikaan siirrytään kolmen tunnin ja viiden minuutin kuluttua. Siis vielä on vähän armonaikaa ja hetkiä nauttia vanhasta kunnon talviajasta. Eipä tuo talvi varmaankaan minnekään lähde kellon viisareiden siirtämisestä huolimatta, sillä tänään on tuupannut lisää lunta jatkuvalla syötöllä. Maisema on jälleen aivan luminen. Enpä muista toista talvea vuosikymmeneen, jolloin olisi ollut yhtä luminen ja talvinen maaliskuu kuin tänä vuonna! Ilmastonmuutospuheet taitavat olla pelkkää puppua.
Tänään oli kuoroleiri Nurmijärvellä. On se vaan aika mielenkiintoista, miten ihmiset ovat olioita, jotka saavat iloa esimerkiksi sellaisesta kuin yhdessä laulamisesta. Viime torstain kuoroharkoissa idea iski oikein voimakkaasti läpi tajuntani - olemme täällä kokemassa erilaisia asioita, kuin lapset leikkimässä. Kaikki leikit eivät tietenkään ole kivoja ja hauskoja, niin kuin sodat ja muu toisten ihmisten vahingoittaminen. Paljon on kuitenkin sellaista, mikä tuottaa meille ihmisille silkkaa iloa ja tyydytystä. Runsaasti on myös sellaista, mikä tuottaa vaivaa ja mikä on tehtävä pelkästä velvollisuudentunnosta, mutta onneksi tämä kirjoittaminen ei kuulu niihin asioihin =)!
Minä olen välillä todella naiivi ja suhtaudun elämään kevyesti, mutten jaksa kantaa huolta siitä. Ihan tarpeeksi on myös niitä hetkiä, jolloin joutuu kysymään itseltään, miksi tämäkin on pakko käydä läpi aina vaan uudestaan ja miksei kehity ollenkaan ihmisenä. Iloilla ja suruilla lienee tasapainonsa. Toisinaan juttelee ihmisten kanssa ja toteaa ulkopuolisena tarkkailijana, että joitain elämä kohtelee kovalla kädellä. Ei siihen sitten ole paljon lisättävää. Omat murheet kutistuvat silloin aika nopeasti olemattomiksi. Koskaan ei pidä kadehtia ketään, koska ei voi tietää, mitä tämä toinen käy läpi elämässään.
Siinä kaikki tänä yönä - ehkä lisää myöhemmin tai sitten ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti