No niin, pakkoko sitä oli sitten tulla kipeäksi juuri loman alettua? Pakko kai, tosi tylsää. Vielä ei ole edes pahin kohdalla, mutta kohta on nielu ja korvat hillittömän kipeinä ja tuomiona angina, jos oikein arvaan. Taisin saada sen yhdeltä alaiseltani tai sitten olen vain vilustuttanut itseni liian vähissä hepeneissä. Plääh.
Tänään poikkesin viimeistä kertaa työmaalla ennen kunnon loman alkamista. Menipä siellä aikaa. Selvisi kuitenkin se kummittelevan vessan arvoituskin onneksi. Ainahan asioille löytyy jokin selitys.
Kävin eilen maatilkullani, siis vuokrapalstalla. Sen pinta oli kuin kuivuneen aavikon pohja, tai kuivuneen joen pohja kuivalla aavikolla. Halkeileva, pölisevä, sellainen, johon ei voi kuvitellakaan istuttavansa pottuja. Voihan vinde. Katkoin sentään raparperin kukinnot, jotka ylväinä kohosivat kohti taivasta. Kiva, kun oli muuten nokkosia joukossa, muurahaishappo poltteli mukavasti kädessä... Kyllä siellä kaivattaisiin kunnon möyhennystä ja mieluimmin koneellista. Vielä ei tärpännyt, kun yritin soittaa herra Möyhentäjälle. Pois kävellessäni kuljin vanhan palstani ohi ja huomasin, että muinainen raparperi oli vielä hengissä siinä palstan kulmassa =) Ne ovat lähes ikuisia kasveja. Siinä vieressä oli muuten maamehiläisten pesä ennen vanhaan, mutta onneksi ne eivät kiusanneet minua sen enempää.
Tänään oli myös ridaus. Polle oli oikein menotuulella, laukkakaan ei tuottanut ongelmia, mikä on pienoinen ihme! Nyt syömisen, siiderin ja punaviinitilkan jälkeen väsyttää ihan mahdottomasti, ja koska en aio kupsahtaa tähän tietokoneen viereen, on pakko todeta, että jatkuu huomenna.
Niin muuten, se syöpää sairastanut eno oli saanut tänä aamuna taivaallisen lähtökutsun aamuyhdeksän jälkeen. Näin päättyy maallinen vaellus ennen aikojaan. Ei sitä oikein käsitä.
Ulkona on kuitenkin valoisaa, vaikka ei olekaan erityisen lämmin myöhäisilta. Lämpimämpää on kuitenkin luvassa loppuviikoksi. Toivottavasti on yhtä aurinkoista kuin näinä päivinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti