Tilanteet ovat muuttuneet paljon ja nopeasti tämän vuoden aikana.
Vuodenvaihteen lähetessä voi todeta, että pyytämättä on tullut vähän
turhankin monta asiaa:
1) isän kuolema
2) oma sairastuminen (nivelrikko) ja kivut
3) yllätystieto miehen halusta irtiottoon
4) miehen toisen vanhemman vakava sairaus
5) vanhempien omakotitalon tyhjennys ja myynti
6) pariterapiakäynnit
7) lonkan tekonivelleikkaus, fyysinen avuttomuus ja 2,5 kuukauden sairasloma
8) asumuseron alkaminen ja puolison muuttaminen pois.
Olen
monessa suhteessa täysin sanaton ja tuntuu siltä, että on vaikea
käsittää niitä asioita, joita nyt kohtaa. Puhumattakaan siitä, mihin
tämä ehkä johtaa. Voiko tehdä muuta kuin elää päivän ja hetken
kerrallaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti