Onkos tänään tiistai vai maanantai? En pysy enää päivien perässä...
Tänään kävin metsäkeikalla. Kummasti rauhoitti harmistunutta mieltä, kun pääsi samoamaan syyslehtien kellastuttamilla poluilla. Alkoi tehdä mieli kiipeilemään, hmm!
Haaveilen siitä, että pääsisin istuskelemaan takkatulen ääreen, katselemaan tähtikirkasta taivasta - ilman lentokoneiden vilkkuvia valoja - ja kuuntelemaan saunan kiukaan hehkuvaa huminaa koivupöllien rätistessä ja kolahdellessa kiukaan pesässä. Kuuntelemaan aaltojen kevyttä loiskintaa ja tuulen levotonta vinkunaa, joka saa kynttilän liekin lepattamaan edestakaisin lyhdyn lasien suojassa. Alan olla loman tarpeessa?
Eipä ole ihme, että tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset kaipaavat luonnon rauhaa ja hiljaisuutta. Se palauttaa ihmisen osaksi kokonaisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti